Lapsiohjelma

Pulkkinen, L. & Fadjukoff, P. (2018). Keski-Suomen lapsiohjelma: Lasten hyvinvoinnista hyvinvoivaan yhteiskuntaan. Jyväskylä: Haukkalan säätiö sr. Verkkojulkaisu saatavana: https://haukkalansaatio.com/lapsiohjelma2018/

Taustaa

Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto ja lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila kutsuivat koolle Lapsifoorumin 19.1.2016. Siinä pohdittiin, olisiko maakunnalliselle lapsistrategialle tarvetta Keski-Suomessa ja millainen se voisi olla. Laajapohjainen foorumi piti aloitetta tarpeellisena. Tavoitteeksi asetettiin, että

Keski-Suomi tullaan tuntemaan vuonna 2025 lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin maakuntana.

Mietittäessä, mikä taho voisi ottaa vastuun lapsistrategian laatimisesta, Haukkalan säätiö ilmoittautui halukkaaksi edistämään sitä.

Keski-Suomen maakuntajohtaja Tapani Mattila ja Keski-Suomen liiton edustajat ilmaisivat tukensa hankkeelle, joskin toivoivat, että käytettäisiin nimitystä lapsiohjelma eikä lapsistrategia. Tällöin lapsistrategia ei olisi erillinen kokonaisuus, vaan tärkeä osa Keski-Suomen maakuntastrategiaa. Nämä käsitteet ovat kuluneina vuosina kulkeneet asiapapereissa ja keskusteluissa jossakin määrin rinnakkain.

Lapsiohjelmatyö ajoittui samaan aikaan kuin vuonna 2016 käynnistetty Sipilän hallituksen valtakunnallinen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE). Sen neljästä kehittämiskokonaisuudesta yksi koski toimintakulttuurin muutosta lapsen oikeuksia ja tietoperusteisuutta vahvistavaksi. Kärkihanke toteutettiin kaikissa maakunnissa, jotka saivat valita painoalueensa kehittämiskokonaisuuksista. Keski-Suomi otti mukaan kaikki neljä aluetta. Haukkalan säätiön ehdotus Keski-Suomen lapsistrategian laatimisesta sisällytettiin Keski-Suomen LAPE-hanketta koskevaan rahoitushakemukseen, koska se sopi tavoitteeseen palvelujen toimintakulttuurin muuttamisesta.

Hallituksen kärkihanke vei eteenpäin Haukkalan säätiön lapsiohjelmatyötä vuosina 2017-2018. Sitä kautta saatu rahoitus antoi mahdollisuuden palkata Haukkalan säätiön hallituksen sihteeri, dosentti Päivi Fadjukoff valmistelemaan lapsiohjelmaa. Keski-Suomen liitto tarjosi kevätlauden 2017 ajaksi toiminnalle tilat ja niiden myötä erinomaisen sijainnin sekä toiminta- ja verkottumismahdollisuuksia.

Haukkalan säätiö järjesti vuosittaisia seminaarejaan ja asiantuntijafoorumeitaan tukemaan lapsiohjelman valmistelutyötä erilaisten näkökulmien esiin saamiseksi. Se aloitti myös näkyvän toiminnan lapsiystävällisen toimintakulttuurin edistämiseksi yritystoiminnan piirissä ja mediassa ja toteuttamalla kampanjan 101 lapsitekoa.

101 lapsitekoa

Lasten hyvinvointi on Keski-Suomen menestystekijä! 101 lapsitekoa   –sivusto kertoo teoista, joilla lasten hyvinvointia on Keski-Suomessa onnistuneesti rakennettu ja jotka kannattelevat sitä edelleen.

Kurkista kartalle ja tutustu lapsitekoihin: 101lapsitekoa.fi 

Jos haluat ilmoittaa oman lapsiteon, ota yhteyttä: paivi.fadjukoff(at)jyu.fi

Kampanjaa toteuttivat

Haukkalan säätiö: http://haukkalansaatio.com
Keski-Suomen liitto: http://www.keskisuomi.fi
KSLAPE: http://www.ks2021.fi/uudistuksen-karkihankkeet/kslape/

Lapsiystävällinen Keski-Suomi

Lapsiohjelmaa halutaan toteuttaa Keski-Suomessa laajasti kaikilla tasoilla yksittäisestä lapsen kohtaamisesta organisaatioiden toimintaan ja hallintoon asti niin julkisella, yksityisellä kuin kolmannellakin sektorilla. Tavoitteena on yhteinen ja yhtenäinen, lapsiystävällinen toimintakulttuuri, jonka aikaansaamiseksi tehdään pitkäjänteistä yhteistyötä ja ylläpidetään vuoropuhelua eri toimijoiden kesken sekä lasten ja nuorten kanssa.

Ohjelman yhteiskunnallisena lähtökohtana on Lapsen Oikeuksien sopimus, jonka Suomi on allekirjoittanut. Nuorten oikeudet ja osallisuus lähtevät lasten oikeuksista. Sopimusta soveltaa mm.Unicefin  Lapsiystävällinen kunta -ohjelma. Toisena perustana on Kestävän kehityksen peruskirja (Earth Charter), johon eri maiden kansalaisjärjestöt ovat koonneet oikeudenmukaisen, kestävän ja rauhanomaisen yhteiskunnan rakentamiseen tähtäävät eettiset perusperiaatteet. Julistus on toiveikas näkemys tulevaisuudesta ja samalla kehotus toimintaan. Sen pääperiaatteet ovat: I Elämän kunnioittaminen ja vaaliminen, II Ekologinen koskemattomuus, III Sosiaalinen ja taloudellinen oikeudenmukaisuus ja IV Demokratia, väkivallattomuus ja rauha. Julistuksen mukaan meidän tulee neuvokkaasti kehittää ja soveltaa visiota kestävän kehityksen elämäntavasta niin paikallisella kuin kansallisella, alueellisella ja maailmanlaajuisellakin tasolla. Nämä periaatteet sisältyvät YK:n kestävän kehityksen tavoiteagendaan 2030, joka astui voimaan 2016. Sen tavoitteet voidaan ryhmitellä viiteen laajempaan kokonaisuuteen: rauha, yhteistyö, ihmiset, planeetta ja hyvinvointi.

Vuonna 2017 laadittuun ja julkaistuun lapsiohjelmaan Lapsiystävällinen Keski-Suomi: Keski-Suomi lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin maakuntana sisältyi toimintastrategia vuosiksi 2017-2018. Lähtökohtana olivat keskisuomalaiset vahvuudet (101 keskisuomalaista lapsitekoa –kampanja), eteneminen valtakunnallisten kehittämishankkeiden tuella, lapsiystävällisen maakunnan ja lapsiystävällisten  kuntien kehittämistavoitteet, lapsiin ja nuoriin liittyvä tutkimus ja koulutus, järjestöt osana lapsiystävällista Keski-Suomea, perheystävälliset työpaikat ja lapsille ja perheille suunnatut palvelut (kulttuuri, liikunta, matkailu). Keski-Suomen LAPE –ohjausryhmä hyväksyi lapsiohjelman elokuussa, samoin Keski-Suomen maakuntahallitus, joka edellytti, että lapsiohjelma tulee huomioida sen edellyttämällä painoarvolla maakuntastrategian toimeenpanosuunnitelmassa.

Keski-Suomen lapsiohjelma

Hallituksen LAPE-kärkihankkeen ja samalla Keski-Suomen Lapsi- ja perhepalvelujen muutoshankkeen päättyessä syksyllä 2018 Haukkalan säätiön työ lapsiohjelman laatimiseksi julkaistiin omana kokonaisuutenaan: Pulkkinen, L. & Fadjukoff, P. (2018). Keski-Suomen lapsiohjelma: Lasten hyvinvoinnista hyvinvoivaan yhteiskuntaan. Siinä on  Päivi Fadjukoffin laatimaa Lapsiystävällinen Keski-Suomi –ohjelmaa täydennetty Lea Pulkkisen kirjoittamalla lasten hyvinvointia koskevalla osuudella (luku 3). Julkaisu on vapaasti saatavilla Haukkalan säätiön verkkosivuilta: https://www.haukkalansaatio.com/lapsiohjelma2018/

Julkaisussa analysoidaan lasten hyvinvoinnin edistämiseksi tarvittavia päätöksiä ja askeleita, joita tarvitaan usealla toimintakentällä. Pyrittäessä lisäämään lasten hyvinvointia on valittava ne lasten hyvinvoinnin osa-alueet ja indikaattorit, joissa muutosta toivotaan, ne toimenpiteet, joilla hyvinvoinnin edellytyksiä pyritään parantamaan, ja ne lapsen elinpiirit, joissa muutosta yritetään saada aikaan.

Lapsiohjelman arvoperustana ovat YK:n Lapsen oikeuksien sopimus (1991), YK:n kestävän kehityksen agenda 2030, lisääntynyt tietoisuus siitä lapsikäsityksestä, joka ihmisillä on, ja tutkimukseen perustuva ymmärrys lapsen kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Käsitettä lapsi käytetään YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen (artikla 1) mukaisesti viittaamaan kaikkiin alle 18-vuotiaisiin.

YK:n Lapsen Oikeuksien sopimuksen kolmannessa artiklassa määritellään lapsen etu keskeiseksi päätöksenteon tavoitteeksi ja lapsen etu puolestaan määritellään lapsen hyvinvointina, jota tukevat sekä suojelu että huolenpito.  Kolmas artikla sisältää seuraavan:

Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on esisijaisesti otettava huomioon lapsen etu [the best interests of the child should be a primary consideration]. Sopimusvaltiot sitoutuvat takaamaan lapselle hänen hyvinvoinnilleen välttämättömän suojelun ja huolenpidon [such protection and care as is necessary for his or her well-being] ottaen huomioon hänen vanhempiensa tai laillisten huoltajiensa oikeudet ja velvollisuudet. Tähän pyrkiessään sopimusvaltiot ryhtyvät kaikkiin tarpeellisiin lainsäädäntö- ja hallintotoimiin.

Keski-Suomen lapsiohjelmassa visiota ”Keski-Suomi tullaan tuntemaan vuonna 2025 lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin maakuntana” täsmennettiin muotoon

Keskisuomalaisten lasten hyvinvointi on vuonna 2025 parempaa kuin 2019.

Vision toteuttaminen vaatii analyysia siitä, mitä lasten hyvinvointi tarkoittaa ja mikä siihen vaikuttaa myönteisesti ja kielteisesti eli mitä pitäisi ottaa huomioon lapsen edun kannalta. Hyvinvointi-indikaattoreiksi mainitaan usein ulkoisia näkökohtia, joiden toivotaan tuottavan lasten hyvinvointia, kuten materiaalinen elintaso. Ulkoiset olot voivat olla hyvinkin tärkeitä hyvinvoinnin kannalta, mutta niin ovat myös lähi-ihmissuhteet ja lapsen oman toiminnan mahdollisuudet.

Vaikka hyvinvoinnin käsite on kokonaisvaltainen, siinä voidaan erottaa erilaisia puolia, joiden yhteisestä panoksesta hyvinvointi koostuu. Siksi näitä eri puolia on syytä tarkastella erikseen sekä vahvan että heikon hyvinvoinnin ymmärtämiseksi ja paremman hyvinvoinnin edistämiseksi.

Kehityksen ja hyvinvoinnin eri puolia ja niihin vaikuttavia tekijöitä on havainnollistettu Keski-Suomen lapsiohjelma –julkaisussa kuvausmallilla (kuvio 1). Seuraava teksti on lyhennelmä tämän julkaisun luvusta 3.

Lapsen hyvinvoinnin kokemus syntyy monista lähteistä kehityksen eri ulottuvuuksilla:

* fyysinen hyvinvointi (esim. kokemus terveydestä ja toimintakyvystä),
* sosiaalinen hyvinvointi (kokemus sosiaalisesta hyväksynnästä ja yhteenkuuluvuudesta),
 * emotionaalinen hyvinvointi (kokemus itsensä hyväksymisestä ja vastavuoroisesta kiintymyksestä toisiin ihmisiin),
* esteettinen hyvinvointi (kokemus kauneudesta luonnossa ja omissa ja muiden aikaansaannoksissa),
* kognitiivinen hyvinvointi (kokemus kiinnostuksesta uusia asioita ja ongelmien ratkomista kohtaan),
* eettinen hyvinvointi (kokemus hyvyydestä ja oikeudenmukaisuudesta ja tahdosta toimia niin) ja
* henkinen hyvinvointi (kokemus elämän tarkoituksesta ja mielekkyydestä).

Hyvinvoinnin käsite tarkoittaa hyvää tai ainakin tyydyttävää kokemusta eri ulottuvuuksilla. Kokemuksissa ne voivat painottua yksilöllisesti.

Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet ja edellytykset. (Lähde: Pulkkinen & Fadjukoff, 2018.)

Hyvinvoinnin ulottuvuuksia ja edellytyksiä koskevan kuvausmallin ytimenä on lapsi itse, sisältäen lapsen synnynnäiset edellytykset ja kehitysprosessin kasvaa oman elämänsä toimijaksi ja kokemustensa tulkitsijaksi. Myös niiden henkilöiden käsitys lapsesta, jotka suorasti tai epäsuorasti toimivat lapsiin vaikuttavalla tavalla, muovaa lapsen kehitystä ja hyvinvointia. 

Käsitys lapsesta vaikuttaa siihen, miten ja millaisin odotuksin lapsen kanssa toimitaan. Lea Pulkkinen toteaa julkaisussa Kohti yhteistä lapsikäsitystä  (s. 23), ”Lapsikäsitys ei ole asia, joka voidaan toimeksiannolla määrät toteutettavaksi. Se syntyy henkilökohtaisen tiedostamisprosessin tuloksena.” Yhteisen lapsikäsityksen muodostuminen vaatii lapsikäsityksen merkityksen ja sisällön tiedostamisen lisäämistä ja lapsikäsityksen avaamista keskustelulle.

Keski-Suomen lapsiohjelman taustalla on lapsikäsitys, joka on muotoiltu the Alliance for Childhood European Network Groupin piirissä. Allianssi on puolestaan integroinut näkemykseensä Haukkalan säätiön piirissä kehitetyn kuvausmallin lapsen kehityksen ja hyvinvoinnin ulottuvuuksista ja edellytyksistä, kuten käy ilmi sen kotisivuilta: http://www.allianceforchildhood.eu/scope1

Lapsikäsitys sisältää seuraavan:

  • Lapsella on sisäsyntyinen potentiaali kasvaa, oppia ja kommunikoida sekä osallistua omalla tavallaan ja omine oikeuksineen ja velvollisuuksineen yhteisönsä toimintaan.
  • Lapsi on aktiivinen toimija omassa elämässään ja suhteessa toisiin ihmisiin. Lapsi ei ole kohde, jota yritetään sovittaa aikuisen valitsemaan muottiin.
  • Aikuiset, jotka ovat herkkiä lapsen tarpeille, auttavat lapsen ainutlaatuisuuden kehkeytymisessä.
  • Lapsen vuorovaikutuksen ja suhteiden laatu aikuisiin ja toisiin lapsiin vaikuttaa heidän kasvuunsa ihmisinä joko myönteisesti tai kielteisesti.
  • Lapset luovat kanssamme maailmaa ja muuttavat sitä.
  • Inhimillinen kehitys on yksilön ainutlaatuisuuden kehkeytymisprosessi, johon vaikuttavat keskenään vuorovaikutuksessa olevat biologiset, psykologiset, sosiaaliset, kulttuuriset, henkiset ja yhteiskunnalliset tekijät.

Kehityksen ja hyvinvoinnin edellytyksenä kullakin ulottuvuudella (kuvio1) ovat toisiinsa kytkeytyneinä

  • mahdollisuus omaan toimintaan ja osallistumiseen
  • merkittävät ihmissuhteet, joissa lapsi tulee nähdyksi ja kuulluksi, ja
  • kasvuympäristön laatu, joka Bronfenbrennerin mukaan koostuu monenlaisista systeemeistä mikroympäristöstä makroympäristöön ja niiden välisistä suhteista. Ne voivat vaikuttaa lapseen joko suoraan, kuten kodin ja toveripiirin mikroympäristöt, tai välillisesti esimerkiksi vanhempien työolojen kautta.

Kehityksen ja hyvinvoinnin eri puolet ja niiden edellytykset sisältyvät lapsen elinpiireihin, joita ovat:

  • koti ja perhe,
  • varhaiskasvatus ja hoiva kodin ulkopuolella,
  • esiopetus, peruskoulu, ammattiin valmistava koulutus ja työ
  • leikki ja vapaavalintainen harrastus- ja virkistystoiminta,
  • perheen ulkopuoliset läheissuhteet, kuten naapuruston, vapaaehtoistoiminnan, uskonnolliset yhteisöt ja etnisen taustan
  • yhteiskunnalliset palvelut, kuten terveys- ja sosiaalipalvelut
  • yhteiskunnallis-kulttuuriset olosuhteet, kuten maahanmuutto ja aseelliset selkkaukset
  • ekologinen ympäristö
  • digitaalinen ympäristö.

Lapsen hyvinvointia kussakin elinpiirissä voidaan tarkastella analysoimalla, mitä toiminnan ulottuvuuksia se tarjoaa, millaisia toiminnan ja osallistumisen mahdollisuuksia lapsella niihin on, millaisia tukevia ja kannustavia ihmissuhteita siinä on ja millaisia ovat toiminnan materiaaliset, lainsäädännölliset ja muut ulkoiset puitteet.

Esimerkiksi koulussa lapset kehittyvät ja kukoistavat niillä alueilla (fyysinen, sosiaalinen jne., ks. kuva 1), joilla he saavat osallistua toimintaan sellaisten ihmisten tukemana, jotka näkevät heidät yksilöinä ja kuuntelevat heitä. Kouluympäristössä on monia puolia, jotka edistävät tai tukahduttavat lasten kehitystä ja hyvinvointia, kuten koulurakennukset ja muut aineelliset seikat, koululainsäädäntö, opetuksen laatu, harrastusmahdollisuudet, koulun koko ja koulun tavat ja ilmapiiri.

Hyvinvoivat ihmiset muodostavat hyvinvoivia yhteisöjä, jotka puolestaan muodostavat hyvinvoivan yhteiskunnan.

Kuvausmallin sisältämät näkemykset lapsen hyvinvoinnin edellytyksistä ovat kytkettävissä YK:n Lapsen Oikeuksien sopimukseen, kuten on tehty Lea Pulkkisen pitämässä Foorumi VI:n alustuksessa, joka on ladattavissa tästä.