Jos haluat ilmoittaa lapsiteon, pyydä kirjoittajaoikeuksia 101 lapsitekoa -sivustolle sähköpostitse: paivi.fadjukoff(at)haukkalansaatio.com
Huom! Etsimme kampanjassa nimenomaan 0 – 18-vuotiaiden elämää kohentavia keskisuomalaisia tekoja, emme lasten hyväksi toimivia organisaatioita, keskeneräisiä projekteja, henkilöitä tai esimerkiksi tutkimustuloksia tai kirjallisuutta. Toimijat ja henkilöt nostetaan esiin teon taustavaikuttajina.
Keskisuomalaisuus on perusteltava. Emme voi esitellä keskisuomalaisena tekona toimintamalleja, jotka on kehitetty muualla, vaikka ne olisivat levinneet myös Keski-Suomeen.
Millainen on hyvä lapsiteko?
Lapsitekojen arvioinnin lähtökohtina ovat uusin tutkimustieto lasten parhaasta sekä laajasti kansainvälisesti hyväksyt yhteiskunnallisen toiminnan periaatteet.
- Lähdemme lapsikäsityksestä, joka on kehitetty tietoperustaisesti the Alliance for Childhood European Network Group –organisaation piirissä. Se sisältää ymmärryksen lasten ja nuorten ominaislaadusta, tarpeista, hyvinvoinnista ja osallisuudesta oman elämänsä ja tulevaisuuden aktiivisina toimijoina. Tämä lapsikäsitys koskee kaikkia alle 18-vuotiaita nuoria:
- Lapsella on sisäsyntyinen potentiaali kasvaa, oppia ja kommunikoida sekä osallistua omalla tavallaan ja omine oikeuksineen ja velvollisuuksineen yhteisönsä toimintaan.
- Lapsi on aktiivinen toimija omassa elämässään ja suhteessa toisiin ihmisiin. Lapsi ei ole kohde, jota tungetaan aikuisen valitsemaan muottiin.
- Aikuiset, jotka ovat herkkiä lapsen tarpeille, auttavat lapsen ainutlaatuisuuden kehkeytymisessä.
- Lasten vuorovaikutuksen ja suhteiden laatu aikuisiin ja toisiin lapsiin vaikuttaa heidän kasvuunsa ihmisinä joko myönteisesti tai kielteisesti.
- Lapset luovat kanssamme maailmaa ja muuttavat sitä.
- Inhimillinen kehitys on yksilön ainutlaatuisuuden kehkeytymisprosessi, johon vaikuttavat keskenään vuorovaikutuksessa olevat biologiset, psykologiset, sosiaaliset, kulttuuriset, henkiset ja yhteiskunnalliset tekijät.
- Yhteiskunnallisena lähtökohtana on Lapsen Oikeuksien sopimus, jonka Suomi on allekirjoittanut. Lapsen oikeuksien sopimuksen yleisperiaatteet ovat syrjimättömyys, lapsen edun ensisijaisuus, oikeus jäädä eloon ja kehittyä, sekä lapsen näkemysten kunnioittaminen. Päätöksenteon ja toimintakulttuurin lapsenoikeusperustaisuus tarkoittaa
- lapsen edun ensisijaisuutta, pyrkimyksenä taata lapsille parhaat mahdolliset edellytykset kasvuun ja kehitykseen
- syrjimättömyyttä: lasten ja perheiden moninaisuuden huomioimista ja yhdenvertaisuuden edistämistä, sekä
- lasten näkemysten kuulemista ja kunnioittamista.
- Noudatamme Kestävän kehityksen peruskirjaa (Earth Charter), johon eri maiden kansalaisjärjestöt ovat koonneet oikeudenmukaisen, kestävän ja rauhanomaisen yhteiskunnan rakentamiseen tähtäävät eettiset perusperiaatteet. Julistus on toiveikas näkemys tulevaisuudesta ja samalla kehotus toimintaan. Sen pääperiaatteet ovat: I Elämän kunnioittaminen ja vaaliminen, II Ekologinen koskemattomuus, III Sosiaalinen ja taloudellinen oikeudenmukaisuus ja IV Demokratia, väkivallattomuus ja rauha. Julistuksen mukaan meidän tulee neuvokkaasti kehittää ja soveltaa visiota kestävän kehityksen elämäntavasta niin paikallisella kuin kansallisella, alueellisella ja maailmanlaajuisellakin tasolla. Nämä periaatteet sisältyvät YK:n kestävän kehityksen tavoiteagendaan 2030, joka astui voimaan 2016. Sen tavoitteet voidaan ryhmitellä viiteen laajempaan kokonaisuuteen: rauha, yhteistyö, ihmiset, planeetta ja hyvinvointi.
Kampanjaa toteuttavat
Haukkalan säätiö: http://haukkalansaatio.com
Keski-Suomen liitto: http://www.keskisuomi.fi
KSLAPE: http://www.ks2021.fi/uudistuksen-karkihankkeet/kslape