Lapsen väkivaltaisuus tulisi nähdä mielenterveyden ongelmana

Nimimerkki Alkuopettaja kirjoitti (HS Mielipide 14.4.19) väkivaltaisesta lapsesta, joka varastaa opettajan huomion. Monet muutkin opettajat ovat ilmaisseet huolensa alakoululaisten väkivaltaisuudesta. Tutkimuksen mukaan aggressiivinen lapsi pitää hyvänä opettajaa, joka ymmärtää lasta. Tasapainoinen lapsi painottaa opettajan opetuskykyä. Lapsen ongelmaa ei tule kuitenkaan jättää yksin opettajien hoidettavaksi.  Lapsesta aikuiseksi –tutkimuksemme – jossa lasten aggressiivisuuden kehitystä on seurattu keski-ikään asti – osoittaa, että läpi kouluiän jatkuva aggressiivinen käyttäytyminen on vakava riski aikuisiän toimintakyvylle työelämässä, parisuhteessa ja yhteiskunnassa. Siksi sen Lue lisää…

KUTSU JA OHJELMA: Haukkalan säätiön Asiantuntijafoorumi VI

Haukkalan säätiön Asiantuntijafoorumi VI KANSALLISESTA LAPSISTRATEGIASTA PAIKALLISEEN LAPSISTRATEGIAAN Aika: ke 30.1. klo 12-16.15 Paikka: Cygnaeus-talo, Cygnaeuksenkatu 1, Jyväskylä Asiantuntijafoorumi VI:n ohjelma puhujineen täältä. Ilmoittaudu tästä linkistä: https://www.webropolsurveys.com/S/4E166E2123669405.par Keski-Suomi on lapsiohjelmatyön edelläkävijä.  Parhaillaan valmistellaan kansallista lapsistrategiaa, mutta Keski-Suomessa tämä työ käynnistyi jo 2016. Tuolloin laajasti päättäjiä koonneessa Lapsifoorumissa asetettiin tavoitteeksi, että Keski-Suomi tullaan vuonna 2025 tuntemaan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin maakuntana. Lasten ja nuorten monialaista tutkimuksen ja käytännön asiantuntemusta kokoava Haukkalan säätiö on ottanut tehtäväkseen Lue lisää…

Keski-Suomi lapsistrategiatyön edelläkävijänä: lasten hyvinvoinnista hyvinvoivaan yhteiskuntaan

Parhaillaan valmistellaan kansallista lapsistrategiaa. Keski-Suomessa lapsistrategiatyö käynnistyi jo 2016, jolloin laajasti päättäjiä koonneessa Lapsifoorumissa asetettiin tavoitteeksi, että Keski-Suomi tullaan vuonna 2025 tuntemaan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin maakuntana. Lasten ja nuorten monialaista tutkimuksen ja käytännön asiantuntemusta kokoava Haukkalan säätiö on ottanut tehtäväkseen lapsistrategian kehittämisen maakunnan kokonaisstrategiaan sisältyvänä lapsiohjelmana. Työtä on tukenut ja edistänyt Sipilän hallituksen kärkihanke Lapsi-ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE sekä sen kaksivuotinen maakunnallinen toteutus KSLAPE, jonka päätösseminaari järjestetään Jyväskylän yliopiston Agora-rakennuksessa tiistaina 4.12. Samalla Lue lisää…

Miksi vanhemmuus kytketään työhön?

Tieto lasten syntyvyyden vähenemisestä kirvoitti mieleeni muistot tutkijanaisten työllistämisestä tutkimushankkeisiin. Oli tavallista, että työsopimuksen solmimisen jälkeen tutkija tuli luokseni ja kertoi, että hänellä olisi henkilökohtaista asiaa. Silloin melkein kysyin: Koska on odotettu syntymä? Kertomus oli sama. Vihdoinkin, kun oli saanut työsuhteen, uskalsi ajatella lapsen saamista. Toistuvat kokemukset saivat pohtimaan vanhemmuuden kytkentää työhön. Miksi lasten synnyttäminen kuuluu työnantajan korvausvastuisiin? Ministereiden huoli syntyvyydestä on hyvä merkki siitä, että kysymys onkin valtion asiasta. Ratkaisuehdotukseni on, että lapsen saamiseen Lue lisää…

Lapsilta vaaditaan Suomessa aikuisuutta

Lapset ovat erilaisia ja he tarvitsevat yksilöllisesti aikaa kehittyäkseen. Lapsen parasta arvioitaessa on otettava huomioon vanhempien vastuu lapsesta ja tarve lapsen suojeluun ikä- ja kehitystason edellyttämällä tavalla. Suomi on etenemässä suuntaan, joka vaarantaa lapsuutta ja lapsen kasvurauhaa. Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Siinä esitetään, että 15 vuotta täyttänyt lapsi valitsee itse sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajan. Hallituksen valmistelussa ikäraja oli aluksi jopa 12 vuotta. Tämä kohtasi asiantuntijakritiikkiä ja ikäraja nostettiin 15 vuoteen. Lue lisää…

Viisivuotiaat tarvitsevat leikkiä, eivät esikoulua

Ne Euroopan maat, joissa koulumuotoinen opetus aloitetaan varhain, eivät ole menestyneet Pisa-tutkimuksissa. On ehdotettu, että esikoulu aloitettaisiin jo viisivuotiaana. Lapsen kehityksen kiirehtimiseen tähtäävien suunnitelmien taustalla ovat talouspoliittiset tuottavuustavoitteet. Koulumaisuutta lisättäessä syrjäytetään kasvatusfilosofiset näkemykset, jotka perustuvat ymmärrykseen lapsuuden ominaislaadusta. OECD:n vertailut osoittavat, että Suomessa on vähemmän lapsia varhaiskasvatuksen piirissä kuin vertailumaissa. Tällaisten vertailujen vaarana on, että erilaisuus koetaan kielteiseksi asiaksi ja syntyy paine muuttaa tilannetta, vaikka se olisi parempi kuin muualla. Suomessa lapsuus on käsitetty eri Lue lisää…